Vuoristo-Karabahin sota oli konflikti Azerbaidžanin sisällä sijaitsevalla armenialaisten asuttamalla Vuoristo-Karabahin alueella vuosina 1992–1994.[1] Se sai alkunsa vuonna 1988 Vuoristo-Karabahin alueen päätettyä kansanäänestyksellä liittymisestä osaksi Armeniaa, mitä silloinen Azerbaidžanin neuvostotasavalta ja Neuvostoliitto eivät hyväksyneet.[1]

1900-luvun alun mullistusten jälkeen Venäjällä nousivat valtaan bolševikit. Vuoristo-Karabahin sotaa edeltänyt tilanne oli seurausta heidän alueen hallinnosta tekemistään päätöksistä. Vuonna 1921 Vuoristo-Karabahista päätettiin tehdä osa Azerbaidžanin sosialistista neuvostotasavaltaa. Päätökseen vaikutti muun muassa Turkin tuki Azerbaidžanille sekä taloudelliset syyt. Azerbaidžanista haluttiin luoda yhtenäinen alue siten että paimentolaisten ei tarvitsisi ylittää neuvostotasavaltojen rajaa liikutellessaan karjaansa ylänköjen ja alankojen laidunmaiden välillä. Armenialaisille luotiin kuitenkin autonominen alue Azerbaidžanin sisällä ja sen rajat piirrettiin siten että valtaosa sen väestöstä oli armenialaisia. Alueella oli vain yksi merkittävä azerien asutuskeskus, Şuşan kaupunki. Raja piirrettiin myös siten että autonomisella alueella ei ollut yhteistä rajaa Armenian sosialistisen neuvostotasavallan kanssa. Armeniasta alueen erotti Punainen Kurdistan. Myöhemmin sodan puhjettua yksi armenialaisten päätavoitteista oli rajayhteyden luominen Armeniaan.[4]